Lähihoitajaopiskelijan haastattelu työharjoittelusta.

Haastattelin työssä oppimisen aiheeseen liittyen, ensimmäisen vuoden lähihoitaja opiskelijaa hänen kokemuksistaan työssäoppimisjaksolla.

Haastateltavani opiskelee ensimmäistä vuotta Tredun Tampereen toimipisteessä. Hän on 19- vuotias ja kotoisin Mäntästä. Opiskelun myötä tuli muutto omaan asuntoon uudessa kaupungissa.

Ensimmäinen harjoittelu oli Kasvun tukemisen- harjoittelu ja näyttö.
Harjoittelunsa hän suoritti ryhmä perhepäivähoidossa Tampereella.
Koululle oli aiemmin tullut ilmoitus paikoista joihin opiskelijoita otetaan vastaan. Paikat jaettiin mielenkiinnon ja sijainnin perusteella. Paikat pyrittiin jakamaan niin ettei työmatka koituisi kenellekään rasitteeksi.

Ennen harjoittelun alkua opiskelija oli yhteydessä työpaikkaansa. Sieltä hän sai kuulla ohjaajansa nimen jolle hän sitten laittoi sähköpostia suunnitelmistaan ja aikatauluistaan. Nuoren opiskelijan näytön vastaanottaja on sama kuin ohjaaja.

Harjoittelun kesto oli kuusi viikkoa. Harjoittelun tavoitteet hän poimi opintojakson kriteereistä ja sovelsi niitä harjoittelupaikkaansa. Näyttösuunnitelma muodostui pikku hiljaa harjoitteluviikkojen aikana.

Harjoittelupaikan "haltuunotto" kesti muutaman päivän. Tänä aikana hänelle selkiytyi työpaikan toimintasäännöt ja päivärytmi.  Hänet vastaanotettiin hyvin ryhmän toimintaan. Kaikki olivat avuliaita ja osallistuivat ohjaamiseen. Kehittävää dialogia käytiin päivittäin läpi harjoittelun. Häneen luotettiin ja hän koki että hän sai toimia usein itsenäisesti ryhmässä.

Harjoittelun ajan opiskelija piti oppimispäiväkirjaa jota hän sitten hyödynsi arviointi tilanteessa.
Jakso sisälsi paljon lasten perushoitoa. Ryhmässä oli muutamia ulkomaalaistaustaisia lapsia joiden kotikieli oli muu kuin suomi. Heillä oli kommunikaation tukena kuvakortit. Kuvakorttien käyttöä oli harjoiteltu koulussa ennen harjoittelun alkua.

Jakson aikana hänelle tuli myös tutuksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. puheterapeutin ja erilaisten kerhojen kautta.

Harjoittelun aikana oli ohjaajan kanssa käyty läpi työturvallisuus, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Nukkumisen tärkeyttä oli korostettu.

Näyttö oli sujunut suunnitelman mukaan ja arviointitilaisuus oli ollut selkeä ja rakentava.

Haastattelemani opiskelija kokee olevansa oikealla alalla ja on aikeissa suuntautua kuntoutukseen.

Työpaikalla oppiminen

Ammatilliseen koulutukseen sisältyy työssäoppimista. Työssäoppimisjaksoja on koulutuksen aikana useita ja niiden kesto vaihtelee ammatin ja koulutusmuodon mukaan. Työharjoittelujaksot vuorottelevat oppilaitosjaksojen kanssa.

Oppilaitos ja työpaikka tekevät harjoittelusta sopimuksen jossa määritellään mm. tehtävät ja vastuut, sekä määritellään harjoittelujaksolle työpaikkaohjaaja.
Työssäoppiminen on tavoitteellista, joten harjoittelujaksolle määritellään selkeät tavoitteet.
Opiskelija on työssä oppimassa, ja hänen päätehtävänsä on oppia työskentelemällä ohjatusti suunnitelmansa mukaisesti.

Työpaikka- ohjaajalla on suuri merkitys harjoittelun onnistumiselle. Ohjaajan on oltava tietoinen ohjattavan kehitysvaiheesta ja otettava se huomioon ohjauksessa.

Työssä oppiminen noudattaa usein viisivaiheista mallia:

1) Itsekeskeisyyden vaihe.
2) "vajoa tai ui"- vaihe
3) vaihe jossa tilanteet ymmärretään mutta niitä ei vielä osata soveltaa toimintaan joustavasti ja tilanteiden mukaan.
4) Vaihe jossa on saavutettu kyky ymmärtää tilanteita ja muunnella toimintaa tarpeen mukaan.
5) Vaihe, jossa omaa ammattitaitoa kyetään välittämään muille.

Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijan huomio kiinnittyy pääasiassa omaan itseen. Suuri osa energiasta kuluu työpaikan päiväjärjestyksen ja rutiinien oppimiseen. Kun hallitsee rutiinit, käynnistyy työn varsinaisen sisällön oppiminen.

Toisessa vaiheessa koetaan edelleen epävarmuutta, mutta se ei ole esteenä asioiden oppimiselle.

Kolmannessa vaiheessa tapahtuu tehokasta oppimista. Opittuja asioita osaa syventää ja liittää käytännön asioihin. Kolmannessa vaiheessa opiskelija kykenee jo tarkastelemaan toimintaansa kriittisesti.

Neljännessä vaiheessa työntekijällä alkaa olla tilannetajua muuntaa toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla. Toiminta ei siis enää ole kaavamaista ja jäykkää.

Viidennessä vaiheessa työntekijä kykenee välittämään osaamistaan eteenpäin.
Neljäs ja viides vaihe saavutetaan yleensä vasta opiskelun päätyttyä, työkokemuksen myötä.

Työssäoppimisjakso päättyy arviointiin. Arvionti tehdään oppimisen näkökulmasta ja lähtökohta on työssäoppimisjaksolle astetetut tavoitteet. Samalla opiskelija myös arvioi opettajansa sekä ohjaajansa osuutta omaan oppimiseensa. Itsearviointitaito on tärkeä taito työelämässä. Myös ohjaaja ja opettaja joutuvat tarkastelemaan omaa toimintaansa. Reflektio on hyvä tapa päivittää omia työtapoja ja näkemyksiään.

Laine Anne, Salervo Pirjo,  Siven Tuula, Välimäki Päivi, Opi ammattiin

Tampereen kaupunki hakee rahoitusta OKM:ltä

Tampereen kaupungin sivuilla julkaisu 21.3.2018: Ministeriöltä haetaan strategiarahoitusta ammatillisen koulutuksen kehittämiseen.

Tampereen elinvoima- ja osaamislautakunta on päättänyt hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä ammatillisen koulutuksen strategiarahoitusta Tredulle. Rahoitusta haetaan eri hankkeisiin yhteensä 2 500 000 euroa ja lisäksi Taitaja 2018-kisojen järjestämiseen 680 053 euroa.

Rahoituksella halutaan tukea erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa. Reformissa iso huoli on nuorissa, jotka tarvitsevat monialaista tukea opinnoissa pärjäämiseen. Näille nuorille halutaan luoda toimintamalleja opintojen tukemiseksi. Strategiarahoitusta kohdennetaan erityisesti tälle ryhmälle.

Rahoitusta haetaan usean koulutusalan kehittämiseen. Pirkanmaalle ollaan kehittelemässä digi-, kone- ja sähköalan osaamiskeskusta, jonka valmisteluun osa rahoituksesta menee. Lentokoneasentajakoulutuksessa rahoitusta käytetään työelämän kanssa tehtävän yhteistyön lisäämiseen ja kehittämiseen mm. oppisopimusta hyödyntäen. Lisäksi luodaan huoltoympäristö, joka parantaa harjoittelun edellytyksiä. Edellä mainittujen lisäksi kehitetään mm. valimoalaa, kone- ja tuotantotekniikkaa, metsäkoneenkuljettajia ja urheilijoiden ammatillista koulutusta.

Eduskunnan antama tiedote oppisopimuksesta 12.3.2018

Eduskunta on antanut 12.3.2018 tiedotteen, jonka mukaan oppisopimuksen tekemistä helpotetaan. 

Tiedote luettavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/TyVM-oppisopimus.aspx

Eduskunnan mietinnön taustalla on ajatus oppisopimuspaikkojen löytymisen helpottumisesta. Aiemmin työnantaja, jolla on osa-aikaisia työntekijöitä tai irtisanottuja takaisinottovelvoitteella olevia työntekijöitä, ei ole voinut ottaa oppisopimusopiskelijaa suorittamaan opintoja. Nyt eduskunnan antaman päätöksen mukaan kumotaan nämä säännöt.

Kaupan, matkailun-, majoituksen ja ravitsemuksen alalla on yleensä ollut paljon osa-aikatyötä tekeviä, joten oppisopimuspaikkojen saaminen näille aloille on ollut haasteellista. Eduskunnan päätöksen toivotaan tuovan oppisopimuspaikkoja näille aloille ja tasavertaisuutta oppisopimuspaikkojen saamiseen.

Mitä mieltä olette muutoksesta? Oppisopimusopiskelijoille ehdottomasti hyvä juttu - saadaan lisää oppisopimuspaikkoja. Miten työntekijöiden oikeusturvan heikkeneminen? Voiko työnantaja käyttää hyväkseen oppisopimustyöntekijää? Voiko hän olla tarjoamatta lisätunteja osa-aikaiselle työntekijälle? Jos alalla on paljon osa-aikaisia työntekijöitä, miksi koulutetaan lisää henkilökuntaa?

Miksi lukea tätä blogia?

KOHTI OHJAUKSELLISTA OPETTAJUUTTA → Opiskelijan joustavat opintopolut, mitä se tarkoittaa opettajan kannalta? Ovatko opintopolut oikeasti joustavia? Miten työelämälähtöisyys ja joustavat opintopolut  muuttavat opiskelua? Onko uudistus näennäistä vai tapahtuuko todellista muutosta?

Olemme perustaneet tämän blogin osana opettajan pedagogisia opintoja. Blogin tarkoituksena on tutustua opiskelijoiden yksilöllisiin opintopolkuihin. Blogin teemoina ovat mm. oppisopimuskoulutus, aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen AHOT, työpaikalla tapahtuva oppiminen sekä yrittäjämäinen ote opinnoissa.

Blogin kirjoittajina toimivat Toni, Elina, Henna ja Eija