Ryhmämme ajatuksia Blogin teosta

Ennen blogimme luomista selasimme ohjeita hyvästä blogin teosta. Poimimme ohjeita sieltä täältä. Ohjeita löytyi hyvin ja rohkeasti sukelsimme blogimaailman saloihin.
Ohjeita selatessamme pääkohdiksi nousi: laadukas sisältö, persoonan merkitys, sisällön osuva näkökulma, vastavuoroisuus ja ulko- asu.

Sisältö: "yksilölliset opintopolut" on hyvin ajankohtainen aihe alallamme. Blogissamme näkökulmia on sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta.

Ottaen huomioon että blogin teko oli meille melko vierasta, onnistuimme tehtävässä mielestäni kohtalaisen hyvin.
Ensi kertaa varten parannettavaa jää ulko- asun kehittämisessä ja erityisesti kuvien käytössä.
Ryhmämme mies- edustus jäi vähäiseksi johtuen pätevästä syystä. Onnea Tonin perheelle.

Opintopoluilla joustetaan jo nyt

Keskisuomalaisen artikkeli 9.3.2018 kertoo, että hallitus pitää ennen huhtikuun puoliväliä kehysriihen, jossa käsitellään muuntokoulutuksia. Suomella on haaste saada miljoona ihmistä seuraavan vuosikymmenen aikana koulutettua uudelleen eri tehtäviin. Stadin aikuisopiston koulutuspäällikön mukaan koulutus vastaa vikkelästi työelämän tarpeisiin. Opiskelija voi hyödyntää aikaisempaa osaamistaan, suortittaa osia eri tutkinnoista ja koota sopivan osaamisen työelämän tarpeiden mukaan. "Nyt on todella joustavat opintopolut" koulutuspäällikkö toteaa.

Joustavat opintopolut ovat jo käytäntöä eri ammattiopistoissa kuten tämäkin artikkeli todentaa.

Lähde: KSML 9.3.2018 Koulutus

Koulutusjärjestelmän uudistuspaineita

Yle uutisoi verkkosivullaan 14.3.2018 OAJ:n vaatimusta uudesta oppivelvollisuusjärjestelmästä, joka ulottuisi siis ammatillisen tutkinnon tai lukion suorittamiseen asti. OAJ:n mielestä tulevasta järjestelmästä tulisi päättää seuraavassa hallitusohjelmassa. Mallin hinnaksi on arvioitu 300 miljoonaa, mutta se on OAJ:n mielestä vähän, jos mietitään mitä koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäävät n. 70000 nuorta maksavat yhteiskunnalle vuositasolla jopa 1,4 miljardia.

Laaja-alainen osaaminen vahvistaa työelämässä selviytymistä. Nykyajan osaamistarve on muuttunut abstraktimmaksi ja uusia ammatteja syntyy jatkuvasti. Koulutusjärjestelmä on jo useita vuosia pyrkinyt vastaamaan työelämän muutoksiin rakentamalla uudenlaisia koulutuspolkuja ja tarjoamalla täydennyskoulutuksia. Koulutuksiin onkin ollut runsaasti osallistujia koska ne on räätälöity suoritettavaksi usein työn ohessa.  Opettajalta vaaditaan tulevaisuudessa vieläkin enemmän monimuotoista osaamista ja oman osaamisen päivittämistä. Opettajan rooli on muuttunut tiedon välittäjästä oppimisen prosessin ohjaajaksi ja tekijäksi. Joustavuus, luovuus ja kyky uudistua ovat opettajan selviytymiskeinoja tulevaisuudessa.

Lähde: www,yle.fi 14.3.2018

Aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja koulutusjärjestelmien uudistustarpeita

Suur-Jyväskylän lehdessä oli 13.12.2017 artikkeli Jyväskylän ammatillisen koulutuksen muutoksista. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja siihen kuuluvat ammatilliset oppilaitokset ja lukiot yhdistyivät vuoden 2018 alusta Gradiaksi. Opiskelijoille muutos näkyy mm. keskitettyinä opiskelijapalveluina. Muutosta on myös jatkuva haku koulutuksiin ja yksilöllinen opintopolku so. henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, joka huomioi aikaisemman osaamisen. Opiskelija pääsee opiskelemaan sitä mitä ei osaa jo opittujen asioiden toistamisen sijaan.


Uuden organisaation tavoite on nykyaikaistaa opetuksen malleja vastaamaan opiskelujen ja työelämän tarpeita. Suunta on kohti vapaampaa, itseohjautuvaa opiskelua, joka ei ole sidottu paikkaan.


Artikkelin mukaan Gradiassa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutoksen on tarkoitus rikkoa rajoja eri-ikäisten opiskelijoiden ja oppimisympäristöjen välillä sekä tunnistaa opiskelijan yksilölliset tarpeet ja taidot. Aikaisempi jäykkä oppilaitosmalli ei enää vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin ja Gradian tarkoitus on koota yhteen parhaat käytännöt aikuisten ja nuorten koulutuksista.


On mielenkiinitoista nähdä muutaman vuoden päästä, miten tavoitteissa on onnistuttu ja "missä mennään" silloin. Onko Gradia saanut nivottua yhteen koulutuspolkuja työelämän tarpeita vastaavaksi. Tulevaisuutta on mahdoton ennustaa ja uusi hallinnollinen organisaatio on iso yksikkö, mutta toivotaan, että kaikki onnistuu ja tavoitteet joustavista koulutuspoluista työelämän tarpeisiin toteutuvat.


Lähde Suur-Jyväskylän lehti 13.12.2017



Tunnus: Aikaisemman osaamisen tunnustaminen

Oppisopimusopiskelijoiden haastattelut

Haastattelin kahta oppisopimusopiskelijaa. Toinen heistä (Kati) oli jo valmistunut vuonna 2016 koulunkäynnin aamu- ja iltapäiväohjaajaksi ja toinen (Saana) on aloittanut opinnot liikunta-alalla oppisopimuksella vuoden 2017 alussa. Molempien opinnot oli arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta.

Saana kertoi, että aloitti oppisopimusopiskelut, koska ne oli perheellisen opiskelijan helpoin suorittaa. Oppisopimuksen suorittaminen työn ohella on mahdollista. Myöskin työpaikalla tapahtuva oppiminen kiinnostaa häntä. Saanan mielestä työssä tekemällä oppii paremmin kuin koulunpenkillä istuen. Hieman oppisopimuksen hohtoa häiritsee huonosti suunniteltu ja sekava koulutus. Myöskään oppisopimustoimisto ei tiedä tarpeeksi asioista.

Katin vastaukset olivat melko samanlaiset. Hän halusi saada virallisen tutkinnon alalle, jossa jo työskenteli. Oppisopimuskoulutus sopi hänelle paremmin, koska se oli käytännönläheistä ja siitä sai palkkaa. Katilla oli jo erinomainen työpaikka ja se vaikutti kovasti oppisopimuksen onnistumiseen. Opintojen epäkohdaksi Kati mainitsee, että ei oppinut koulupäivinä mitään uutta. Kati tosin epäilee, että tähän saattoi vaikuttaa hänen kokemuksensa alalta sekä erinomainen oppisopimuspaikka. Myös opintojen valmistumisajankohta oli huonosti suunniteltu. Koulusta valmistuu kesällä, kun kaikkien työpaikkojen haku on järjestetty jo aiemmin keväällä. On siis hyvin vaikea saada valmistumisen jälkeen vakituista työpaikkaa.

Oppisopimuksen parhaita puolia ovat siis palkka ja työpaikalla tapahtuva oppiminen. Oppimiseen vaikuttaa kovasti työpaikka, jossa oppisopimus suoritetaan. Oppisopimuskoulutus tulee olla hyvin suunniteltu ja organisoitu. Oppisopimustoimiston tulisi myös olla tietoinen työpaikoilla tapahtuvasta toiminnasta. Lähipäivät eivät välttämättä tuo mitään uutta opiskelijalle, joten mietin, että voisiko ne järjestää jotenkin muuten? Vaikka tenttimällä asiat? Koulunkäynnin aamu- ja iltapäiväohjaajaksi valmistuvien valmistumisajankohta oli selkeä epäkohta ajatellen työllistymistä. Tällaisetkin asiat tulisi huomioida koulutuksia järjestettäessä ja tarpeen mukaan tehdä niihin muutoksia.

Oppisopimus vaatii yhteistyötä oppilaitokselta ja työpaikalta

Työpaikan soveltuvuus tarkistetaan ennen oppisopimuspaikan myöntämistä. Tarkastuksen suorittavat koulutuksen järjestäjä ja opettaja yhteistyössä. Tässä yhteydessä selvitetään työpaikkakouluttajan osaaminen ja resurssi opiskelijan ohjaamiseen. Opettaja ja työpaikkaohjaaja tekevät yhteistyössä opiskelijalle henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Sekä opettajalta, että työpaikkaohjaajalta vaaditaan riittävää opetusta ja ohjausta koko oppisopimusprosessin ajan. Tutkintotilaisuudet ja oppisopimuskoulutuksen päättäminen järjestetään opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kesken. 

Mitä opettajalta vaaditaan oppisopimusprosessissa?

Opettajan tulisi olla pedagogisesti pätevä ja hänellä tulisi olla riittävästi resursseja tarjota opiskelijoille riittävää ohjausta. Opettajan tehtäviin kuuluu lähiopetuksen järjestäminen ja opiskelijan opetuksen määrän jatkuva arviointi. Opettajan tulisi pystyä tekemään työtehtäväkartoitusta, jonka avulla hän selvittää, tuleeko opiskelijan kaikki henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan kirjatut osiot suoritettua. Opettajalla tulisi olla käytössä selkeät säännöt, ohjeet ja toimintamallit erilaisiin oppisopimustilanteisiin. Hänen tulisi tehdä yhteistyötä oppisopimuspaikkojen työpaikkaohjaajien kanssa. Oppisopimusprosessin eri osapuolien kesken tulisi olla selkeä tehtävä- ja vastuunjako.

Lähde: OAJ Muistio 2015: Oppisopimus oppilaitoksen ja työpaikan yhteistyötä

Aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 

Työelämän ja yhteiskunnan muutos on ollut vauhdikasta ja jatkuu edelleen. Kun tämän päivän keski-ikäinen aloitti työuransa, hän saattoi ajatella, että on samassa työssä ja mahdollisesti samassa työpaikassakin koko työuran ajan.  Nyt uuden koulutuksen kynnyksellä oleva opiskelija ei voi olla enää varma millaiseen työhön sijoittuu, siksi ammattikoulutuksen muutos laaja-alaisemmaksi on tervetullut uudistus. Koulutusjärjestelmä kaiken kaikkiaan kaipaa uudistamista joka tasolla. Opettaja -lehden 6/2018 numerossa 23.3.1018 Matias Manner pohtii OAJ:n julkaisemaa oppivelvollisuusmallia, joka tarkoittaisi koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaista uudistusta esi- ja alkuopetuksesta peruskoulun jälkeisiin opintoihin. OAJ:n mallin mukaan oppivelvollisuus kattaisi toisen asteen opinnot siihen asti, kun nuori täyttäisi 19 vuotta ja jokaiselle nuorelle laadittaisiin henkilökohtainen ura- ja jatko-opintosuunnitelma. Toivotaan, että yhteiskunnallinen keskustelu järjestelmän uudistamistarpeesta jatkuu ja toteutuu muutaman vuoden kuluttua.

Ammatillisen koulutuksen uudistaminen vuoden 2018 alussa muutti ammatillisen koulutuksen tutkintojen määriä. Aikaisemman 351 tutkinnon sijaan jatkossa erilaisia tutkintoja on 164. Tutkintonimikkeet pysyvät samoina: perustutkinto, ammattitutkinto ja erityisammattitutkinto, mutta tutkinnot ovat nykyistä laaja-alaisempia ja korostavat opiskelijan yksilöllisiä valintoja. Opiskelu on joustavaa ja jokaisen opiskelija etenee omaa tahtia. Yksilöllisyys opinnoissa tarkoittaa, että jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa sovitaan sopivasta tavasta opiskella ja saada ohjausta ja tukea. Henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman lähtökohtana on tunnistaa ja tunnustaa aikaisempi osaaminen suhteessa tavoitteena olevaan tutkintoon.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija itse tunnistaa mitä hän osaa ja pystyy hyödyntämään aiemmin oppimaansa osana tulevaa tutkintoa. Osaamisen tunnistamista voidaan hakea riippumatta siitä, miten osaaminen on hankittu. Osaaminen voidaan tunnustaa kokonaan tai osittain. Osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa kolmella eri tavalla joko suoraan aikaisemman tutkinnon perusteella, asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella tai näytöllä. 

Virallisesti tunnistamisesta on säädetty Valtioneuvoston asetuksella 673/2017. Asetuksen 3 luvun 9 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan tiedot niistä tutkinnon osien osa-alueista, jotka koulutuksen järjestäjä on sisällyttänyt osaksi opiskelijan tutkintoa osaamisen tunnistamisen perusteella. Samaisen asetuksen 10 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee tunnustaa ne opiskelijan suorittamat voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon osien osa-alueet sekä lukio-opinnot, korkeakouluopinnot tai muut toimivaltaisen viranomaisen arvioimat ja todentamat opinnot, jotka voidaan sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa. 

Jos opiskelija on suorittanut muita osa-alueita tai niitä sisällöllisesti vastaavia koulutuksia, on koulutuksen järjestäjän toimitettava niistä tieto osaamisen arvioijalle osaamisen tunnustamista varten. Arvioijat arvioijat onko todennettu osaaminen ajantasaista ja miltä osin se vastaa suoritettavan tutkinnon osia. Jos opiskelijalla on muuta osaamista, jonka perusteella tutkinto, tutkinnon osa on mahdollista suorittaa ilman osaamisen hankkimista, on koulutuksen järjestäjän ohjattava opiskelija osoittamaan osaamisensa näytöllä. Osaaminen osoitetaan vain siltä osin, kun sitä ei ole aiemmin arvioitu ja todennettu.

Mikä on opettajan rooli? Opettajuus uudistuu. Opettajan tehtävä on tukea ja ohjata opiskelijaa ja auttaa häntä. Opettaja on osa oppilaan ohjausverkostoa, johon kuuluvat opiskelija itse, opintojen ohjaaja ja työpaikan ohjaaja. Opettajan ammattitaito ja osaaminen on tulevaisuudessa tärkeässä asemassa yksilöllisillä ja joustavilla opintopoluilla.

Psta. Eija Parkkonen