Lähihoitajaopiskelijan haastattelu työharjoittelusta.

Haastattelin työssä oppimisen aiheeseen liittyen, ensimmäisen vuoden lähihoitaja opiskelijaa hänen kokemuksistaan työssäoppimisjaksolla.

Haastateltavani opiskelee ensimmäistä vuotta Tredun Tampereen toimipisteessä. Hän on 19- vuotias ja kotoisin Mäntästä. Opiskelun myötä tuli muutto omaan asuntoon uudessa kaupungissa.

Ensimmäinen harjoittelu oli Kasvun tukemisen- harjoittelu ja näyttö.
Harjoittelunsa hän suoritti ryhmä perhepäivähoidossa Tampereella.
Koululle oli aiemmin tullut ilmoitus paikoista joihin opiskelijoita otetaan vastaan. Paikat jaettiin mielenkiinnon ja sijainnin perusteella. Paikat pyrittiin jakamaan niin ettei työmatka koituisi kenellekään rasitteeksi.

Ennen harjoittelun alkua opiskelija oli yhteydessä työpaikkaansa. Sieltä hän sai kuulla ohjaajansa nimen jolle hän sitten laittoi sähköpostia suunnitelmistaan ja aikatauluistaan. Nuoren opiskelijan näytön vastaanottaja on sama kuin ohjaaja.

Harjoittelun kesto oli kuusi viikkoa. Harjoittelun tavoitteet hän poimi opintojakson kriteereistä ja sovelsi niitä harjoittelupaikkaansa. Näyttösuunnitelma muodostui pikku hiljaa harjoitteluviikkojen aikana.

Harjoittelupaikan "haltuunotto" kesti muutaman päivän. Tänä aikana hänelle selkiytyi työpaikan toimintasäännöt ja päivärytmi.  Hänet vastaanotettiin hyvin ryhmän toimintaan. Kaikki olivat avuliaita ja osallistuivat ohjaamiseen. Kehittävää dialogia käytiin päivittäin läpi harjoittelun. Häneen luotettiin ja hän koki että hän sai toimia usein itsenäisesti ryhmässä.

Harjoittelun ajan opiskelija piti oppimispäiväkirjaa jota hän sitten hyödynsi arviointi tilanteessa.
Jakso sisälsi paljon lasten perushoitoa. Ryhmässä oli muutamia ulkomaalaistaustaisia lapsia joiden kotikieli oli muu kuin suomi. Heillä oli kommunikaation tukena kuvakortit. Kuvakorttien käyttöä oli harjoiteltu koulussa ennen harjoittelun alkua.

Jakson aikana hänelle tuli myös tutuksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. puheterapeutin ja erilaisten kerhojen kautta.

Harjoittelun aikana oli ohjaajan kanssa käyty läpi työturvallisuus, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Nukkumisen tärkeyttä oli korostettu.

Näyttö oli sujunut suunnitelman mukaan ja arviointitilaisuus oli ollut selkeä ja rakentava.

Haastattelemani opiskelija kokee olevansa oikealla alalla ja on aikeissa suuntautua kuntoutukseen.

Työpaikalla oppiminen

Ammatilliseen koulutukseen sisältyy työssäoppimista. Työssäoppimisjaksoja on koulutuksen aikana useita ja niiden kesto vaihtelee ammatin ja koulutusmuodon mukaan. Työharjoittelujaksot vuorottelevat oppilaitosjaksojen kanssa.

Oppilaitos ja työpaikka tekevät harjoittelusta sopimuksen jossa määritellään mm. tehtävät ja vastuut, sekä määritellään harjoittelujaksolle työpaikkaohjaaja.
Työssäoppiminen on tavoitteellista, joten harjoittelujaksolle määritellään selkeät tavoitteet.
Opiskelija on työssä oppimassa, ja hänen päätehtävänsä on oppia työskentelemällä ohjatusti suunnitelmansa mukaisesti.

Työpaikka- ohjaajalla on suuri merkitys harjoittelun onnistumiselle. Ohjaajan on oltava tietoinen ohjattavan kehitysvaiheesta ja otettava se huomioon ohjauksessa.

Työssä oppiminen noudattaa usein viisivaiheista mallia:

1) Itsekeskeisyyden vaihe.
2) "vajoa tai ui"- vaihe
3) vaihe jossa tilanteet ymmärretään mutta niitä ei vielä osata soveltaa toimintaan joustavasti ja tilanteiden mukaan.
4) Vaihe jossa on saavutettu kyky ymmärtää tilanteita ja muunnella toimintaa tarpeen mukaan.
5) Vaihe, jossa omaa ammattitaitoa kyetään välittämään muille.

Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijan huomio kiinnittyy pääasiassa omaan itseen. Suuri osa energiasta kuluu työpaikan päiväjärjestyksen ja rutiinien oppimiseen. Kun hallitsee rutiinit, käynnistyy työn varsinaisen sisällön oppiminen.

Toisessa vaiheessa koetaan edelleen epävarmuutta, mutta se ei ole esteenä asioiden oppimiselle.

Kolmannessa vaiheessa tapahtuu tehokasta oppimista. Opittuja asioita osaa syventää ja liittää käytännön asioihin. Kolmannessa vaiheessa opiskelija kykenee jo tarkastelemaan toimintaansa kriittisesti.

Neljännessä vaiheessa työntekijällä alkaa olla tilannetajua muuntaa toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla. Toiminta ei siis enää ole kaavamaista ja jäykkää.

Viidennessä vaiheessa työntekijä kykenee välittämään osaamistaan eteenpäin.
Neljäs ja viides vaihe saavutetaan yleensä vasta opiskelun päätyttyä, työkokemuksen myötä.

Työssäoppimisjakso päättyy arviointiin. Arvionti tehdään oppimisen näkökulmasta ja lähtökohta on työssäoppimisjaksolle astetetut tavoitteet. Samalla opiskelija myös arvioi opettajansa sekä ohjaajansa osuutta omaan oppimiseensa. Itsearviointitaito on tärkeä taito työelämässä. Myös ohjaaja ja opettaja joutuvat tarkastelemaan omaa toimintaansa. Reflektio on hyvä tapa päivittää omia työtapoja ja näkemyksiään.

Laine Anne, Salervo Pirjo,  Siven Tuula, Välimäki Päivi, Opi ammattiin