Haastattelin kahta oppisopimusopiskelijaa. Toinen heistä (Kati) oli jo valmistunut vuonna 2016 koulunkäynnin aamu- ja iltapäiväohjaajaksi ja toinen (Saana) on aloittanut opinnot liikunta-alalla oppisopimuksella vuoden 2017 alussa. Molempien opinnot oli arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta.
Saana kertoi, että aloitti oppisopimusopiskelut, koska ne oli perheellisen opiskelijan helpoin suorittaa. Oppisopimuksen suorittaminen työn ohella on mahdollista. Myöskin työpaikalla tapahtuva oppiminen kiinnostaa häntä. Saanan mielestä työssä tekemällä oppii paremmin kuin koulunpenkillä istuen. Hieman oppisopimuksen hohtoa häiritsee huonosti suunniteltu ja sekava koulutus. Myöskään oppisopimustoimisto ei tiedä tarpeeksi asioista.
Katin vastaukset olivat melko samanlaiset. Hän halusi saada virallisen tutkinnon alalle, jossa jo työskenteli. Oppisopimuskoulutus sopi hänelle paremmin, koska se oli käytännönläheistä ja siitä sai palkkaa. Katilla oli jo erinomainen työpaikka ja se vaikutti kovasti oppisopimuksen onnistumiseen. Opintojen epäkohdaksi Kati mainitsee, että ei oppinut koulupäivinä mitään uutta. Kati tosin epäilee, että tähän saattoi vaikuttaa hänen kokemuksensa alalta sekä erinomainen oppisopimuspaikka. Myös opintojen valmistumisajankohta oli huonosti suunniteltu. Koulusta valmistuu kesällä, kun kaikkien työpaikkojen haku on järjestetty jo aiemmin keväällä. On siis hyvin vaikea saada valmistumisen jälkeen vakituista työpaikkaa.
Oppisopimuksen parhaita puolia ovat siis palkka ja työpaikalla tapahtuva oppiminen. Oppimiseen vaikuttaa kovasti työpaikka, jossa oppisopimus suoritetaan. Oppisopimuskoulutus tulee olla hyvin suunniteltu ja organisoitu. Oppisopimustoimiston tulisi myös olla tietoinen työpaikoilla tapahtuvasta toiminnasta. Lähipäivät eivät välttämättä tuo mitään uutta opiskelijalle, joten mietin, että voisiko ne järjestää jotenkin muuten? Vaikka tenttimällä asiat? Koulunkäynnin aamu- ja iltapäiväohjaajaksi valmistuvien valmistumisajankohta oli selkeä epäkohta ajatellen työllistymistä. Tällaisetkin asiat tulisi huomioida koulutuksia järjestettäessä ja tarpeen mukaan tehdä niihin muutoksia.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTyössäoppimisen onnistumiseen todellakin vaikuttaa työpaikka, jossa oppisopimusopiskelija työssäoppimisen suorittaa. Olen tästä täysin samaa mieltä.
VastaaPoistaItse olen omalla alallani törmännyt samantyyppisiin tapauksiin, kuten tässäkin haastattelussa oli, eli ihmisiin, joilla työpaikka on jo. He hakevat tutkinnon kautta lähinnä lisäpätevyyttä omaan työtehtävään. Olen myös toiminut opiskelijoiden parissa, jotka sijoitetaan työpaikan, oppilaitoksen sekä oppisopimuskeskuksen yhteistyön kautta sopivaan työssäoppimispaikkaan. Mielestäni näistä positiivisimmat työssäoppimiskokemukset ovat nimenomaan tulleet näiltä, kenellä jo työpaikka on ollut ennalta. He ovat päässeet tuomaan esille uusia oppimiaan asioita tuttuun ympäristöön ja he ovat näin ollen päässeet kehittämään myös omaa toimintaympäristöään. Opiskelijat ovat tällöin usein kokeneet pätevyyden tunnetta, koska pystyvät vaikuttamaan oman työpaikkansa asioihin. Tämä on oman kehittymisen kannalta mielestäni erittäin oleellista.
Uskoisin, että työssäoppimispaikan sekä oppilaitoksen yhteistyössä olisi parantamisen varaa. Jos toinen opiskelija kuvaa, että lähijaksoissa oli sekavuutta ja toinen, että ajankohdallisesti valmistuminen ei osu työnhakuun nähden järkevästi. Näihin seikkoihin varmasti voisi vaikuttaa. Oma kokemukseni on se, että suorittaessani kahta eri ammattitutkintoa eri ajankohtina, lähipäivät olivat silloin parasta antia. Ne olivat erinomaisia oppimiskokemuksia ja koin näiden päivien avulla kehittäväni itseäni paremmaksi työssäni.
Haastateltavien mielipiteet sekä omani ovat toki henkilökohtaisia mielipiteitä ja vieläpä eri tutkinnoista, joten näiden vertailu keskenään on sinänsä irrelevanttia.
-Tonttujen plst. kommentoi Anu A.