keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 

Työelämän ja yhteiskunnan muutos on ollut vauhdikasta ja jatkuu edelleen. Kun tämän päivän keski-ikäinen aloitti työuransa, hän saattoi ajatella, että on samassa työssä ja mahdollisesti samassa työpaikassakin koko työuran ajan.  Nyt uuden koulutuksen kynnyksellä oleva opiskelija ei voi olla enää varma millaiseen työhön sijoittuu, siksi ammattikoulutuksen muutos laaja-alaisemmaksi on tervetullut uudistus. Koulutusjärjestelmä kaiken kaikkiaan kaipaa uudistamista joka tasolla. Opettaja -lehden 6/2018 numerossa 23.3.1018 Matias Manner pohtii OAJ:n julkaisemaa oppivelvollisuusmallia, joka tarkoittaisi koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaista uudistusta esi- ja alkuopetuksesta peruskoulun jälkeisiin opintoihin. OAJ:n mallin mukaan oppivelvollisuus kattaisi toisen asteen opinnot siihen asti, kun nuori täyttäisi 19 vuotta ja jokaiselle nuorelle laadittaisiin henkilökohtainen ura- ja jatko-opintosuunnitelma. Toivotaan, että yhteiskunnallinen keskustelu järjestelmän uudistamistarpeesta jatkuu ja toteutuu muutaman vuoden kuluttua.

Ammatillisen koulutuksen uudistaminen vuoden 2018 alussa muutti ammatillisen koulutuksen tutkintojen määriä. Aikaisemman 351 tutkinnon sijaan jatkossa erilaisia tutkintoja on 164. Tutkintonimikkeet pysyvät samoina: perustutkinto, ammattitutkinto ja erityisammattitutkinto, mutta tutkinnot ovat nykyistä laaja-alaisempia ja korostavat opiskelijan yksilöllisiä valintoja. Opiskelu on joustavaa ja jokaisen opiskelija etenee omaa tahtia. Yksilöllisyys opinnoissa tarkoittaa, että jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa sovitaan sopivasta tavasta opiskella ja saada ohjausta ja tukea. Henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman lähtökohtana on tunnistaa ja tunnustaa aikaisempi osaaminen suhteessa tavoitteena olevaan tutkintoon.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija itse tunnistaa mitä hän osaa ja pystyy hyödyntämään aiemmin oppimaansa osana tulevaa tutkintoa. Osaamisen tunnistamista voidaan hakea riippumatta siitä, miten osaaminen on hankittu. Osaaminen voidaan tunnustaa kokonaan tai osittain. Osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa kolmella eri tavalla joko suoraan aikaisemman tutkinnon perusteella, asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella tai näytöllä. 

Virallisesti tunnistamisesta on säädetty Valtioneuvoston asetuksella 673/2017. Asetuksen 3 luvun 9 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan tiedot niistä tutkinnon osien osa-alueista, jotka koulutuksen järjestäjä on sisällyttänyt osaksi opiskelijan tutkintoa osaamisen tunnistamisen perusteella. Samaisen asetuksen 10 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee tunnustaa ne opiskelijan suorittamat voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon osien osa-alueet sekä lukio-opinnot, korkeakouluopinnot tai muut toimivaltaisen viranomaisen arvioimat ja todentamat opinnot, jotka voidaan sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa. 

Jos opiskelija on suorittanut muita osa-alueita tai niitä sisällöllisesti vastaavia koulutuksia, on koulutuksen järjestäjän toimitettava niistä tieto osaamisen arvioijalle osaamisen tunnustamista varten. Arvioijat arvioijat onko todennettu osaaminen ajantasaista ja miltä osin se vastaa suoritettavan tutkinnon osia. Jos opiskelijalla on muuta osaamista, jonka perusteella tutkinto, tutkinnon osa on mahdollista suorittaa ilman osaamisen hankkimista, on koulutuksen järjestäjän ohjattava opiskelija osoittamaan osaamisensa näytöllä. Osaaminen osoitetaan vain siltä osin, kun sitä ei ole aiemmin arvioitu ja todennettu.

Mikä on opettajan rooli? Opettajuus uudistuu. Opettajan tehtävä on tukea ja ohjata opiskelijaa ja auttaa häntä. Opettaja on osa oppilaan ohjausverkostoa, johon kuuluvat opiskelija itse, opintojen ohjaaja ja työpaikan ohjaaja. Opettajan ammattitaito ja osaaminen on tulevaisuudessa tärkeässä asemassa yksilöllisillä ja joustavilla opintopoluilla.

Psta. Eija Parkkonen



1 kommentti:

  1. Satahämeen mielestä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on keskeinen osa yksilöllisillä opintopoluilla. Tätä olisi mielenkiintoista pohtia vielä syvällisemmin, eli mikä tässä on opettajan rooli. Opettaja on toki henkilö joka hyväksiluvun päättää, mutta toteutuuko tässä yhdenvertaisuus kautta kaikkien oppilaitosten ja linjojen. Asiaan paremmin perehtymättä, tulisi tähän ainakin saada selkeät ohjeet, jotta osaamista tunnistetaan tasapuolisesti ja selkein kriteerein. Tehokkuustavoitteiden ja nopean valmistumisen nimissä opettajat toivottavasti eivät punnitse aiempaa osaamista.

    VastaaPoista